Eilen pyörähdettiin Turengin näyttelyssä ja tulos ei todella ollut toivottu. Twiggy sai HYL puuttuvien yläkulmureiden takia. Voin kuvitella, että mun ilme oli näkemisen arvoinen, kun tuomari ensin kehui koiraa ja viimeisenä lauseena sanoi: purenta määrää palkinnon:Hylätty. Vai vielä palkinnon!

Harmitus unohtui pian, kun mentiin sitten kanssakisaajien kanssa piknikille, hyvässä ja hauskassa seurassa rentoutui mukavasti ja näyttelystä jäi kaiken kaikkiaan hyvä maku suuhun. Taisi siitä kyllä pieni auringonpistoskin jäädä, illalla kotiin päästyä oli todella huono olo ja paleli, vaikka asteita oli varmaan lähemmäs 20..Mutta minkäs teet, tyyli ennen tarkoitusta ja mustiin on pukeuduttava ja mitään hattuahan ei voi käyttää, saatika mitään huivia!

Kotimatka oli jo niin väsynyttä, että niitä juttuja ei kehtaa kenellekään alkaa kertomaan, mille autossa naurettiin..

Tänään ajattelin tehdä koirille kunnon satsin ruokaa ja ostin kaupasta erilaisia lihoja ja juustoa. Huomaa että Tazzi tietää millon kannattaa tulla keittiöön. Raastoin juustoa siellä ja kohta oli pikku poika jaloissa odottamassa että mitäs sieltä ylhäältä tippuu, hassu ilme oli, kun annoin sataa juustoa. Tazzi on muutenkin ihan mielettömän hauska, semmonen kunnon pikku jässikkä, reippaasti vaan joka paikkaan. Välillä se seuraa innoissaan sivusta isompien riehumista ja innostuessaan haukahtaa kovaa ja hyppää ilmaan, mistä seuraa että pian sekin on pyörityksessä mukana.

Unirytmi alkaa olla jo hyvin meidän muiden kanssa samanlainen, Tazzi nukkuu yöt meidän vieressä, eikä ala enää leikkimään ja poukkoilemaan 4.30 aikaan.(Ihanaa!)

Meidän kissasta pentu tykkää erityisesti, se käy moikkailemassa kissaa monta kertaa päivässä ja heiluttaa aina tosi kovasti häntää, kun Nemi-kissa ilmestyy jostain. Ilmeisesti tykästyminen on molemminpuoleista, koska Nemikin sietää pentua tosi hyvin, se on usein Tazzin kanssa nenät vastakkain. Ei silti, ei Nemi ole koskaan meidän koirille edes sähissyt, mutta yleensä on aika välinpitämätön niitä kohtaan.

Tänään meillä kyläili Minan tytär Melda omistajineen. Tai paikalla oli vain Malla ja vanhin tytär Aikamme sisällä istuksittua päätettiin siirtyä ulkoilemaan, ihmislapsi halusi raitista ilmaa ja päätettiin samalla pyöräyttää meidän eläinnuoriso pissalla. Melda, Maida ja Tazzi(pieni muumipeikko,se näyttää teippikorvoneen ja valkoisine olemuksineen aivan muumipeikolta) siis napattiin mukaan.

Tazzi oli aivan innoissan ulkona, se ei liiemmin ole päässyt vielä näiden parin päivän aikana pihalle ja nyt kun aurinko lämmitti se selvästi nautti ulkoilusta.

Jonkin ajan päästä mentiin takaisin sisään jaarittelemaan ja koiria pyörittämään. Keksittiin siinä sitten että voitaisiin juoda kahvit vielä tuossa pihassa, ennen kuin vieraat lähtevät kotiin. Ei muuta kun tuumasta toimeen, koirat päätettiin jättää sisään, koska "turhaa ne siihen otetaan sähläämään"(ja sen lisäksi kerrostalossa asuessa pitää koittaa pitää välit naapureihin, ettei ne pääse edes väittämään että kusetetaan koiria tuossa pihassa).

Päästiin alas ja loputkin vieraat saapui ja ehdin kaataa kahvit kuppeihin kun jo sanoin kuvaamattoman kauhea ulina alkoi. Kymmenen harjakoiraa kiljui kuorossa meillä kotona! Mä en koskaan ole mennyt niin nopeasti kolmanteen kerrokseen kun silloin. Tempaisin oven auki ja sillä hetkellä älysi meidän oma porukka hiljetä, jokainen koira säntäsi piiloon, ja minä huusin vähintään yhtä kovaa, kun koirat hetki sitten.

Nappasin seremoniamestari-Meldan hihnaan ja karjaisin vielä ovella "Muut Odottaa!Hiljaa!!"

Sen jälkeen saatiin juoda lähtökahvit rauhassa ulkona. Kun tulin kotiin mua vastaan könysi lauma joka leikki ettei äskeistä kuoroharjoitusta ollut edes tehty.
Näin jälkeen päin nauratti kyllä, naapurit kun soittivat täysillä taas vaihteeksi päivällä jotain Kirkaa ja katri Helenaa , niin saivatpa pikku näytteen meidän porukan musiikillisista taidoista. Ja kyllä meidän bändi peittosi moneen kertaan kaikenmaailman humppahelenat ja muut!

Lopulta illalla Tazzi nukahti ja heräsi 4.30 huutelemaan että missä kaikki ovat? Kutsuin sen sänkyyn ja siitähän riemu repesi, se repi mun hiuksia, marssi naaman yli ja hölmöili kaikkea mahdollista. Lopulta se sai Maidan nousemaan ja siitä alkoi ralli..Ajattelin että ei tässä metelissä voi nukkua ja menin katsomaan josko hesari olis tullut.Ei ollut ja niin menin takaisin sänkyyn, olin ilmeisen väsynyt koska kuitenkin olin nukahtanut vaikka pennut vetivät rallia ympäri kämppää. Onneksi älysin ottaa tämän päivän töistä lomaa, olis voinut olla väsynyt täti töissä tuon hulinayön jälkeen. Toivottavasti tuo Nassikka saa tässä viikonlopun aikana kiinni meidän unirytmistä, mä en ole niin kovin iloinen jos unet jää kauhean vähälle.

Heräsin 8 jälkeen ja siinähän Tassi-kassi nukkui oikosenaan vieressä kuin ei mitään.(Mun sänky on matala ja siinä on vieressä vanha sohva tyyny, jota pitkin pennut pääsee sänkyyn ja sängystä pois. Tämmönen sivuhuomautus, jos joku miettii miten 8 viikkoinen pentu muka itse on tullut viereen nukkumaan)
Herättyään se sai jonkun ihme päähänpiston ja meni Annien tisseille! Toivon todella ettei Annielle tule maitoa..Nyt sitä ei onneksi ainakaan ollut.

Pientä "rääkkäystä" pitää tietenkin aina uudessa paikassa myös olla, ja niinpä teippasin Tazzin korvat tänään. Onhan se ihan suloinen noin luppakorvaisenakin, mutta koska korvat juuresta olivat jo "ilmavasti" pystyssä, ja näen itse puuterinkin mielellään pystykorvaisena, tein pojasta hermeliinipupun teippaamalla korvat ylös. Tazzi oli aluksi toimenpiteestä vähän erimieltä, mutta unohti korva teipit pian, kun oli jo aika leikkiä taas Maidan kanssa.

Pentu on myös selvästi tuleva jalostusuros, se astuu vähän kaikkea. Ensin nallea kotonaan, täällä se kokeili Kamiria ja kun ei Annien tisseistä tullut maitoa, päätti astua sitäkin.*huoh*

Tässä Tazzin taidon näyte nallen kanssa

Tänään hain sitten kotiin puuteripoika Tazzin. Toinen oli vähän reppana, kun joutui boksiin yksin. Kotiin päästyä alkoi kova kuhina pennun ympärillä. aikuiset haistoivat pennun ja osa muljautteli silmiään, että jaahas, mistähän se tuon tänne kantoi. Maida ihastui ikihyviksi, se esitteli koko talon Tazzille ja koitti saada sen sitten leikkimään.
Pikku poika vaan ei ihan heti lämmennyt leikkijutuille, se heilutteli kovasti häntää kyllä ja kävi asunnon läpi, mutta päätyi sitten itkemään olohuoneen lattialle. Kai se etsii sisaruksiaan. Maida parka kallistelee sen vierellä päätään ja koittaa vaikka miten olla pieni ja kiva, että toinen tulisi leikkimään. Jopa meidän Cera, joka yleensä on ynseä vieraille kävi haistamassa Tazzia ja kallisteli aikansa sen itkuille päätään ja meni sitten omaan rauhaan.

Kuitenkin olen yllättynyt siitä miten reipas tuo pikku-ukko on, se ei selvästi pelkää, ikävöi vain. Eiköhän sekin mene ohi tässä nopeasti, kunhan se tajuaa, ettei tämä meidän hullujenhuone ole oikeesti yhtään hullumpi paikka olla.

Tänään ei ole ollut lämmintä eikä aurinkoista..Sen sijaan on tuullut kyllä taas koko vuoden edestä. Meidän pihasta kaatui valopylvään päälle iso puu..Minä uteliaana tietty menin katsomaan että miten se on mahdollista..En kyllä hullua hurskaammaksi tullut, siitä se vaan oli tyvestä poikki. kai sen on täytynyt olla aika hapero siitä rungosta jo muutenkin, että se noin vain meni nurin tai jos ei, niin sitten ei passaa mennä koirien kanssa ulos, koska ne lentää taatusti myös tuulen mukana.

Kamirin ilme on kyllä tänään lenkeillä ollut hieman epäilevä. Meidän prinssi taisi jo tuudittautua ajatukseen että kylmät ilmat on taakse jäänyttä elämää. Ei silti, kyllä minullekin olis jo kesäkelit kelvanneet!