Huh, pitkästä aikaa :)

Lehti alkaa olla vihdoin valmis. Mä oon vääntäny sitä tuntitolkulla ja siis todellakin tuntitolkulla. Tai pikemminkin päivä ja viikkotolkulla. Olin kolme päivää putkeen poissa koulustakin kun en voinut jättää sitä käsistäni. No ei mutta se on ihana proggis, mun rakkauslapsi. Sellanen extreme-makeover. No mutta, tykätäänkö siitä, sen näkee sitten kun kaikki on sen saaneet himaan :) Vähän ahdisti ja ahdistaa vieläkin, koko prosessi, ei se taitto vaan se politiikka. Tai ahdistaa ja ahdistaa, suututtaa ehkä enemmän tässä vaiheessa. Silleen että pitäkää paskanne ja taittakaa itse. Jos ei vaivauduta mistään ilmoittamaan tai mistään sanomaan vaan joka puolelta tulee tekstiä ja kysymyksiä että "ai sä et sit saakkaan sitä tehdä?" niin ei paljon hymyilytä. Silleen että HEI en mä TIEDÄ! Kun mä vaan kuulen juttuja mut ei mulle kukaan mitään sano! Ja sit kun mä en tiedä niin äkkiä mua ei enää kiinnostakkaan ja sit ku ei kiinnosta niin sitten tulee uusi proggis tilalle :) Mut lehti on nyt niin valmis et se julkaistuu tollasenaan joka tapauksessa. Jollain tavalla. Vaikka mun pitäis uhata aseella jotain! no ei nyt sentään ;) Mut mä tiedän ihan tarpeeksi mestoja joissa mun panoksesta oltaisiin kiitollisia.

Firman pikkujoulut oli melkosen kliseet. Pistäkää nyt parikymmentä parikymppistä syrjäiseen pikkukylään Eestiin ja katsokaa mitä tapahtuu. No mutta ehkä se kommentointi tästä.. Mä oon pari viikkoa nyt poissa duunista joten jos ne sillä välin rauhottuis. Siis Lontooseen lähden, en mä minkään vittuilun takia pois sentäs jää. Tavallaan ihan hauskaa, ompahan työkavereilla sitten puhuttavaa. Pomoki oli niin huolissaan. Tosi sööttiä :) Pyysi juttelemaankin, oli silleen että noh, tollasta tapahtuu aina välillä. Juuh, mutta on tossa duunissa puolensa. Hakkaa safkakaupat mennen tullen. Ja kun tää mun valmistuminen kestää ja kestää ja kestää niin on kiva että on duuni johon ei tarvi mennä hampaat irvessä ja valmiiksi kupla otsassa. S*nerallahan töissä ollessa mä olin puolmatkassa polkupyöräilemässä kun totesin että nyt ei sitten nappaa ei yhtään. Soitin ensineuvoon ja terveyskeskukseen ja nyyhkin itselleni kaksi päivää saikkua. Enkä mä yleensä noin tee, mä oon normina kipeenäkin töissä. Mutta silloin otti päähän. Ei pystyny polkeen loppua siitä matkasta.

Mut elämä on. Onneksi.

Tänä vuotinen syysloma on osoittautunut oikein tehokkaaksi! Tiskasin (myhäilee itsekseen), mikä oli melkonen saavutus, imuroin ja suoristin matot, maalasin taulun, josta pistän kuvaa jos jaksan ja viitsin mutta en nyt, kävin töissä yhtenä iltana, olin menossa töihin toisena kun soitettiin että ei ookkaan töitä, joten menin mäkkiin duunikaverin kanssa, kävin salilla pari kertaa, näin vanhinta ja nuorinta siskoani, föönasin pojat, latasin tuotantokauden Numb3rsia (hei, jos teeveesarja saa mut innostumaan uudestaan mun pääaineesta [matematiikka] kahen hyvin hyvin hyvin tuskaisen vuoden jälkeen niin antakaa jooko olla?), katoin sen yhdessä yössä, poistin sen ja löysin onneksi tallesta ainakin kolme jaksoa roskakorista, loput lataan sitten myöhemmin uudestaan... Kävin allekirjoittamassa vihdoin työsopimuksen duunissa (jee!), leikkautin tukan ex-tempore meiningillä ("Oisko vapaata aikaa..? ...Nyt?"), katsoin telkkarista viikon aikana dr. Housen, frankensteinin vuodelta elvis ja nakki, tai vieläkin vanhempaa tuotantoa jos mahdollista, sekä pätkän 28 päivää myöhemmin (ei se alkoholistileffa, vaan se zombieleffa) filkasta. Koneelle latasin Prisonin uuden (uuuuuu.... November sweeps soming up!), Ugly Bettyn ja Supernaturalin uusimmat (hihihii..) ja huomaan olevani epänormaalin innostunu telkkarisarjoista, joten ehkä pidän taukoa tai sitten sanon vaan pitäväni mutta en myönnä kellekkään mitään!!! Taitoin harjislehteä hartiavoimin pari yötä, jonka ansiosta unirytmi on mukiinmenevästi sekaisin. Tai mun mielestä on normaalia mennä nukkumaan viideltä ja herätä kahdeltatoista (ja silloinkin vaan kun joku herättää). Kello kasista kahteentoista ei kuitenkaan missään tapahdu mitään. Selvitin myös asiat viereisen rapun kuivauskaappivalittajan kanssa, se en siis ole minä joka tahallaan käy laittamassa kellarin kuivaushuoneen tuulettimen päälle keskellä yötä jolloin kuivauskaappivalittaja ei saa nukuttua. Totta puhuen, ensimmäisen valituslappusen jälkeen kävi mielessä.... Mutta joku ehti ensin! Naisparka ihmetteli että kuka ja miksi kun hän on niin pidetty. Newsflash! Jos tiputtelee lappusia toisten postilaatikoista sisään, saa valvoakkin öitä kuunnellen tuulettimen rauhoittavaa surinaa.

Kiitän ja kumarran. Huomenna harjisviikonloppuilemaan! toivottavasti ei sada, koska sade on perseestä. Ja arvatkaa mikä on myös perseestä...? Verigreippijugurtti! Miksi? Kysyn vaan! Ja tofu! Minusta ei tule kasvissyöjää tekemälläkään. Pah ja pyh.

*ininää*

Mä oon niin kipee! En kestä, en todellakaan kestä. Ihan ku vasta eilen oisin ollu kipee! Tai siis, mä OLIN eilen kipee, mut tää on jo toinen kerta ihan lyhyeen aikaan, pariin kuukauteen. Inhoon flunssaa, inhoon kuumetta, inhoon tukkosta oloa, inhoon sitä että herää keskellä yötä ku meinaa tukehtua omaan räkäänsä (kiitti tuhannesti että jaoit tän tiedon meidän kanssa, te sanotte), inhoon sitä että pitäisi muka lukea tentteihin mutta tenttikirjan nostaminen tuntuu ylitsepääsemättömältä fyysiselta suoritukselta, inhoan että olin töissä tänään eikä olo tunnu todellakaan yhtään paremmalta. Vaikka sitä kelaa että kassan takana istuminen ja tavaroiden heittely skannerin ohi ei oo niin fyysista hommaa etteikö sitä nyt vähän kipeenä voisi tehdä niin kulkaas, se on rankkaa. Auta armias ku unohdat yhdelle sanoa MOI niin sitten nyrpistellään nokkaa. Ja mun pitäisi silti kestää 400 asiakasta josta puolet ei vaivaudu edes sanomaan haluaako maksaa pankki vai luottokortilla MOIKASTA puhuttakaan! Ja se "seuraava asiakas" kyltti ei sitten oo mikään koriste!! Jos ei sitä käytä ni voi olettaa että naapurinkin kamat saa maksettavaksi!

Eilisyön kipeiden yöntuntien hämärä projekti:

Pistähän klikaten isommaksi.

Jee! Hurjaa, nettisivut pikkuhiljaa on valmiit. Tai ei kokonaan, niinkun näkyy niin tyhjää löytyy ja kuvagalleriat on vielä tekemättä mutta eläkää elämää älkää ahdistuko:
http://www.puuterihuisku.tk/

Jos viikonlopuksi mielii leffavinkkejä, jotain snadisti nyykyä nessu-filkkaa, niin kannattaa zoomata katseensa sellaseen helmeen kun Searching for Bobby Fischer. Mullahan (yleistieto jee!) ei ollut hajuakaan kuka on Bobby Fischer, mutta leffa on vähän tunnelmaltaan jotain Avain Pakoon - lämminhenkisyyttä teema hakee jotain samaa kuin siinä lapsineroleffassa jossa oli Jodie Foster. En jaksa googlettaa mikä se nyt oli mutta kuitenkin. Summa summarum: pikku poika tahtoo pelata shakkia. Kaikki on oikeasti leffassa tosi ihania, pahiksia on tästä vaikea löytää. Sellanen kiva lauantai-illan leffa. Castiin kuuluu Joe Mantegna (Joanin salaisuuden poliisi-iskä), Ben Kingsley (hämmentävää että jo toinen 'Gandhin' leffa peräjälkeen), Laurence "The Matrix" Fishburne ja sivuosissakin vilahtaa nimiä kuten Laura Linney (Rakkautta vain) ja William H. Macy (Magnolia). Imdb tähtiäkin löytyy leffalta seiska puoli kautta kymmenen.

Vitsi mä oon kantanu taas ihan tarpeeksi tavaraa yhdelle ihmiselämälle. Mä niin haluaisin auton. Onhan se bussi halvempi ja ekologisempi ja saan myhäillä ylimielisenä autoilijoille että miten paljon parempi kaupunkilainen olen, mutta hei, oikeesti! Eka kannat pakastettua Neuta 10 kiloa bussissa ja pysäkiltä kotiin. Sitten reilun 10 kilon shampoo tilauksen postista himaan, paketti oli vielä niin fiksun mallinen että teki mieli potkia se himaan. Tai ojaan. Ja sanoa että mut ryöstettiin. Äsken kannoin hulluilta päiviltä safkaa himaan, enkä ees paljon mitään mutta ku 1,5 litran kevyt olo - vissyt oli alessa!! Muovipussikin hajosi puolessa välissä. Aargh. Tuli sellanen olo että voi herranjumala! Ja tottakai töissä, (missä mun pomolla on varmaan lukihäiriö mun vuorotoiveiden suhteen tai sitten se viskaa ne samantien roskiin) missä olin purkamassa koko eilisillan, nostelin 18 kilon patteripaketteja. PATTERIT PAINAA! Ja tottakai mun kuormaan sattui myös vasarat. Sitä toivoo tyynyjä ja saa vasaroita....

Hulluilla Päivillä oli taas ihan ihme jengiä. Tarviiko niitä lastenvaunuja ottaa sinne mukaan kysyn vaan? Kun tietää että sitä jengiä on ihan sairaasti ja vielä enemmän. Leffat oli tosi edukkaita, mutta aattelin änkeä kaverin kanssa paikan päälle huomenna ja napata ihtelleni henkkarialennukset, koska on 'halpaa' ja on 'vielä halvempaa'. Ja jälkimmäinen on vaan aina mukavampaa :)

Ja jos leffoja haluaa katsoa niin Viikon Suositus on Lucky Number Slevin (löytyypi makuunista ihan tuolla nimellä), jota tähdittää sellaiset nimet kuin Josh Hartnett (joka on oikeasti _hyvä_ siinä, ei mikään teinihassuttelija jonka ainoa meriitti on se että se sattuu näyttämään kohtuullisen söötiltä), Bruce Willis (joka tekee tosi hyvän ja vähäeleisen roolin), Lucy Liu (joka yleensä ärsyttää minua mutta ei ollenkaan ole tv-näyttelijätasoa tai jos on niin se ei häiritse), Morgan "Shawshank Redemption" Freeman sekä Ben "Gandhi" Kingsley. Eli pari konkaria joilla homma pelittää huonollakin ohjaajalla mutta liuta vähän riskimpiä nimiä. Onneksi ohjaaja ei vallan ole huono, vaan paikoin kohtaukset on tosi kauniita ja mielenkiintoisesti kuvattuja. Näyttelijät pelaa hyvin yhteen ja itse tarina, jonka juonta en selitä enkä paljasta, kantaa hyvin ja siinä on pakolliset twistit ja käännökset. Genre on trilleri/rikosdraama, väkivaltaa on vaan ei itsetarkoituksellisesti, leffa ei erityisesti pelota/säikäyttele vaan sen moottori on jossain ihan muualla. Ohjaajalla ei juurikaan ole mitään ihmeellistä meriittiä takanaan mutta tässä tekee silti nappisuorituksen. Käsikirjottajakin on vaan kirjoitellut hyvin huonoja telkkusarjoja jotka nopeasti ovat poistuneet telkusta, mutta ei saa antaa hämätä koska leffa on oikeasti hyvä! Imdb tähtiä löytyy 7,7 / 10 .